OPO2 -kurssi ja TET

Julkaistu: 29.04.2020 klo 11.37

Meneillään oleva kevät on vaikuttanut monella tavalla lukio-opintoihin. Olemme kuitenkin pyrkineet pysymään opetussuunnitelman tavoitteissa myös opinto-ohjauksessa. Tässä vaiheessa voimme olla tyytyväisiä, että tämän vuoden ykköset ovat saaneet jo ensimmäisenä lukiovuotena tutustua kattavasti jatko-opintoihin. Olemme osallistuneet Oulun yliopiston abipäiville, LUKKO-hankkeen järjestämiin tilaisuuksiin niin kotikoululla kuin Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun tiloissa. Lisäksi olemme saaneet vastaanottaa alaesittelyjä muun muuassa Poliisiammattikorkeakoulusta, Itä-Suomen yliopistosta sekä eri alojen työelämän edustajilta.

Kevät on aikaa, jolloin lukiossa suuntaudutaan tulevaan tekemällä seuraavan lukuvuoden kurssivalinnat. Kurssivalinnoilla on keskeinen merkitys ylioppilaskirjoitusten ainevalintoihin ja ainevalinnoilla edelleen jatko-opintoihin. Siksi on tärkeää, että opiskelija saa lukiossa ohjausta ja tilaisuuksia pohtia oman tulevaisuutensa kannalta keskeisiä kysymyksiä ja tutustua eri alojen edustajiin - pienellä paikkakunnalla tehtävä ei ole aivan helppo. Siksi haluamme tässä yhteydessä kiittää kaikkia teitä, jotka olette omalta osaltanne antaneet aikaanne opiskelijoillemme: lämmin kiitos!

Julkaisemme Verkkolehdessä joitakin TET-päivän raportteja. Kiitos julkaisuluvasta!

Seija Holster

Opiskelu ja työskentely liikunnan parissa

Haastattelin Jyväskylän yliopiston opiskelija lähettilästä Elisa Pursiaista. Elisa opiskelee liikunnan yhteiskuntatieteitä Jyväskylän liikuntatieteellisessä tiedekunnassa. Jyväskylän Yliopisto on ainoa yliopisto, jossa voi opiskella liikuntaa yliopistotasolla.

Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnassa on neljä eri tutkinto vaihtoehtoa: liikunnanyhteiskuntatieteet, liikuntabiologia, liikuntapedagogiikka sekä terveystieteet. Tässä haastattelussa keskityin kolmeen ensimmäiseen.

Ensin kysyin mistä lukiossa opiskeluista aineista on eniten hyötyä. Se vaihtelee paljon sen mukaan mitä koulutusalaa haluaa opiskelemaan. Äidinkieli on tärkeä ihan kaikkiin hakiessa. Todistusvalinnalla liikuntabiologialle hakiessa pisteitä voi saada fysiikasta, kemiasta, biologiasta, terveystiedosta ja matematiikasta. Ja nämä samat aineet ovat tärkeitä myös opiskelujen kannalta. Lisäksi liikuntabiologialla englanti on tärkeä aine, koska paljon opintoja on englanniksi ja gradu kirjoitetaan englanniksi.

Liikunnanyhteiskuntatieteisiin hakiessa pisteitä saa filosofiasta, historiasta sekä yhteiskuntaopista ja näistä aineista on hyötyä myös opiskelussa. Lisäksi englanti on tärkeä työkieli. Liikuntapedagogiikalla tärkeitä aineita on terveystieto ja psykologia opiskelujen kannalta ja todistusvalinnalla paljon pisteitä saa ainakin matematiikasta ja fysiikasta.

Kaikkien liikuntatieteellisten koulutusohjelmien valintamenettely on kaksivaiheinen. Ensimmäinen vaihe on yhteinen kaikille liikunnalle hakeville. Ensimmäisessä vaiheessa valitaan toiseen vaiheeseen eli soveltuvuuskokeeseen etenevät hakijat todistusvalinnalla tai valintakoevalinnalla. Toiseen vaiheeseen valittavien opiskelijoiden määrä vaihtelee koulutusalan mukaan, mutta kaikkiin valitaan todistusvalinnalla suurempi prosentti hakijoita.

Liikuntapedagogikalla on liikuntatestit, jossa testataan erilaisia liikuntataitoja esim rullahiihto, uinti tai tanssi. Osa-alueet vaihtelee vuosittain. Soveltuvuuskokeessa voi olla haastattelu, kirjallinen koe ja valmennus-/urheilu-uran pisteytys.

Seuraavaksi kysyin, onko kouluun vaikea päästä. Liikuntatieteellinen on yksi vaikeimmista kouluista päästä sisään. Hakijoita on paljon, mutta kuitenkin aika pieni osa tulee valituksi. Hyväksymisprosentti vaihtelee koulutusohjelman ja vuoden mukaan mutta se on noin 5% eli vain 5% kaikista hakijoista pääsee kouluun.

Tutkinto koostuu kandintutkinnosta 3 vuotta ja maisterintutkinnosta 2 vuotta. Liikuntapedagogiikalla ja -biologialla on vaikea suorittaa opintoja nopeammassa tahdissa, koska lähiopetus vie paljon aikaa. Liikuntapedagogiikalla eli pedalla on ensimmäiset 2,5 vuotta tiivistä lähiopetusta ja päivät on pitkiä. Pedalla on paljon käytännön opiskelua ensimmäisinä vuosina ja lisäksi päättöharjoittelu. Biologialla on myös useita käytännön kursseja ja opinnäytetyössä voi tehdä mittauksia laboratorioissa.

Liikunnanyhteiskuntatieteissä eli lytillä lähiopetusta on vähiten ja opiskelu eniten ”perinteistä” opiskelua. Karkeasti lähiopetus vähenee opintojen kuluessa ja itsenäisen opiskelun määrä kasvaa. Viikot eivät ole samanlaisia. Kysyin myös pitääkö olla hyvä englannin kielen taito. Englantia ei kannata pitää esteenä. Pedalla opetus on lähinnä suomeksi, bilsalla ja lytillä osa kursseista on englanniksi. Eniten englanninkielistä kurssimateriaalia on bilsalla, mutta mistään tutkinnosta ei selviä lukematta englantia.

Liikunnalta valmistuneet voivat sijoittua monenlaisiin tehtäviin ja töihin. Pedan opiskelijat sijoittuvat usein erilaisiin opetustehtäviin tai asiantuntijatehtäviin liikunta-alan järjestöihin. Työtehtäviä voivat opetuksen lisäksi olla koulun liikuntavälineiden tilaaminen.

Elisa kertoi, että parasta opiskelussa on ollut pieni ryhmä, joka mahdollistaa kurssien tekemisen myös muuten kun kirjatenttien. Omiin opiskelukavereihin tutustuu pääaineesta riippuen hyvin. Jos ei halua hukkua ison tiedekunnan massaan, kannattaa tulla liikunnalle. Erityisesti lytillä tutustuu myös muiden vuosikurssien opiskelijoihin.

On ollut myös mukava valita erilaisia sivuaineita. Sitten kysyin jatkokouluttautumisesta. Liikuntatieteellisessä voi opiskella tohtorinarvon eli tehdä väitöskirjan. Opettajan näkökulmasta valmistunut liikunnanopettaja voi hakea erillistä opinto-oikeutta yliopistolle ja opiskella lisää opetettavia aineita.

Liikunnalta valmistuneet voivat sijoittua monenlaisiin tehtäviin ja töihin. Pedan opiskelijat sijoittuvat usein erilaisiin opetustehtäviin tai asiantuntijatehtäviin liikunta-alan järjestöihin. Työtehtäviä voivat opetuksen lisäksi olla koulun liikuntavälineiden tilaaminen ja huoltaminen.

Liikunnan yhteiskuntatieteiden opiskelijat työllistyvät esimerkiksi liikunta- ja vapaa-aikatoimen johtajiksi, suunnittelijoiksi, urheilutoimittajaksi, tutkijoiksi tai toiminnanjohtajiksi. Biologialla opiskelleet voivat työllistyvä valmennustehtäviin, tutkijoiksi, kuntoutuslaitoksiin ja testausasemille johtotehtäviin. Testausasemilla tehtävänä voi olla valvoa juoksumatolla juoksevaa testattavaa ja mitata veren laktaattipitoisuuksia.

Kysyin, onko todennäköistä, että työpaikka opiskelujen jälkeen löytyy. Siihen vaikuttaa tietysti paljon oma aktiivisuus ja kekseliäisyys. Pätevistä liikunnanopettajista on pulaa ja jos lisäksi opiskelee vaikka luokanopettajan pätevyyden töitä suurella todennäköisyydellä löytyy.

Lytiltä valmistuneista yli 80% oli päässyt töihin heti opiskelujen jälkeen erään tutkimuksen mukaan ja työllistymistä parantaa jos suorittaa talousalan opintoja. Palkkaus riippuu hyvin paljon työtehtävästä, mutta karkeasti peruspalkka on 2500-3300 €/kk välillä liikunnan ammateissa.

Liikunnan parissa vastaan voi tulla monenlaisia asiakkaita ja yhteistyökumppaneita. Tällaisia ovat esimerkiksi koulut, päiväkodit, erilaiset kunnan palvelut, liikuntaliitot, lajiliitot, urheiluseurat ja -järjestöt, tutkimuskeskukset, valtionhallinto sekä kaikki kunnan asukkaat. Elisa kertoi, että liikunta-ala sopii, jos uskot siihen, että liikunta / fyysinen aktiivisuus on yksi merkittävimmistä tavoista lisätä ihmisten hyvinvointia. Voit haluta edistää joko liikuntaa ylipäänsä tai kapea-alaisemmin tiettyä lajia / huippu-urheilua.

Haastattelu oli erittäin antoisa ja sain tosi paljon uutta tietoa, vaikka aika paljon olin jo lukenut. Yllätyin, kuinka sujuvasti ja helposti kaikki sujui ja sain aina vastaukset viesteihin ja kysymyksiin todella nopeasti. Oli tosi kiva, että he hoitivat tämän näin hyvin ja ottivat kaikki kysymykset ja koko haastattelupyynnön ilolla vastaan. Kysymysten vastauksiin oli myös todella panostettu ja vastaukset olivat erittäin kattavia.

Lähteet: - haastattelussa kerätty tieto - https://www.studentum.fi/tietoa-hakijalle/paasykokeet/liikuntatieteellinen-6330 - https://opintopolku.fi/wp/fi/ - https://www.jyu.fi/sport/fi - https://www.liikunnalle.fi/paasykokeet

Anna Korpi 23.4.2020

Teatteritaiteen maisteri

Valitsemani tutustumiskohteena oleva ala on teatteriala. Esimerkiksi teatteritaiteen maisteriksi voi Suomessa valmistua vain kahdesta paikasta, Taideyliopiston teatterikorkeakoulusta tai Tampereen Nätystä. Teatteritataiteen maisterin opinnot kestävät 2 vuotta ja koulutuksen laajuus on 120 opintopistettä. Koulutuskielenä on niin suomi, ruotsi kuin englantikin. Koulutus velvoittaa opintojen lopussa valmistamaan lopputyönä elokuva, jossa opiskelija saa näyttää taiteelliset lahjakkuutensa.

-Mitkä ovat koulutuksen päätavoitteet? Koulutuksen tavoitteina on opiskelijalle syventää teatteritaiteen tiedollisia ja taidollisia valmiuksia oman kiinnostuksensa mukaisesti. Opiskelija kehittää koko ajan omaa ajatteluaan ja tekemistään tietoisesti ja itsenäisesti sekä jakaa ja reflektoi niitä muiden opiskelijoiden ja opettajien kanssa. Tarkoituksena on pääasiassa etsiä omia merkityksellisiä taiteen lähtökohtia ja suunnitella taiteellista työtään, sen toteuttamista ja asettaa sille tavoitteita. Opiskelija arvioi myös omaa teoreettista ajatteluaan ja työtään suhteessa muuhun taiteen kenttään.

• Millainen on todennäköisyys päästä opiskelijaksi? Teatterikorkeakouluun pääsyn mahdollisuus on suhteellisen pieni, mutta jokaiselle mahdollinen. Opiskelijoita otetaan joka vuosi kaksitoista kymmenien kymmenien hakijoiden, taiteellisesti lahjakkaiden joukosta. Mikäli ei ole riittävästi hakijoita, jotka täyttävät valintakriteerit, voidaan erillisellä päätöksellä ottaa vähemmän hakijoita, kuin yleensä on.

• Millaista yhteistyötä teatterit tekevät? Teatterit tekevät nykyään paljon yhteistyötä maakuntien välillä ja nykyään myös kansainvälisesti. Useille teattereille yhteistyö on nykyään ainoa mahdollisuus, johtuen monesti kuntien väkiluvun vähentymisestä ja vähäisestä kävijämäärästä.

• Millaisia työtehtäviä näyttelijällä on? Ennen näytelmän, elokuvan tai tietyn jakson alkua tai esittämisajankohtaa, on näyttelijän perehdyttävä, harjoiteltava ja lopuksi luonnollisesti näytellä hänelle annettu rooli, joita saattaa myös olla useampia. Näyttelijät työskentelevät niin radion tuotannoissa, elokuvien ja television produktioissa ja työympäristö saattaa olla ns. kiertävä, joten heidän on varauduttava jatkuvaan matkustamiseen. Työ on hyvin sosiaalista, sillä siinä on jatkuva yhteistyö teknillisen ja taiteellisen henkilökunnan kanssa ja teatterissa on välitön kosketus yleisöön.

• Millaiset työpaikat alalla on? Alalla on työpaikkoja niin elokuvissa, TV- ohjelmissa, radiossa kuin näytelmissä. Nykyään suurin osa näyttelijöistä toimii freelancerina eli vapaana vailla vakituista työsuhdetta. Freelance- näyttelijä työskentelee yleensä samanaikaisesti elokuva- produktioissa, mainostelevisiossa, radiossa kuin TV- ohjelmassakin.

• Mitä vaatimuksia työ edellyttää? Erityisesti se on paneutumista eri rooleihin ja että ne osaa sisäistää. Ja eläytyä niihin. Hänen tulee olla luova, kekseliäs sekä pystyä ennen kaikkea vangitsemaan persoonallisuudellaan yleisön mielenkiinto. Työ vaatii kuitenkin myös paineen sietämistä ja vahvaa keskittymiskykyä. Kielitaidon harjoittaminen pitää yllä ammattitaitoa, sillä näyttelijän tulisi pystyä seuraamaan myös ulkomailta tulleita esityksiä ja ymmärtämään niitä niiden alkukielellä. Lopuksi vaaditaan myös äärimmäistä joustavuutta työaikojen suhteen, mikä saastaa olla joskus jopa 8.00-23.00.

• Millainen palkkaus alalla on? Palkkaus määräytyy hyvin pitkälti alan työehtosopimusten mukaisesti. Näyttelijän teatterityöehtosopimusta noudatetaan ammattiteattereiden palveluksessa olevien kuukausipalkkaisten kohdalla. Elokuvien ja TV- nauhoitusten kohdalla palkkaukset vaihtelevat, kulloistenkin työtehtävien mukaisesti. Näyttelijällä on kuitenkin mahdollisuus hakea erilaisia apurahoja.

Teatteritaiteen maisterin tutkinto työllistää myös runsaasti tanssi- ja sirkusalalle pyrkiviä ihmisiä. Tanssitaiteilijoillakaan ei varsinaisesti ole vakinaista työsuhdetta vaan hekin työskentelevät freelancereina. Tanssijoina työskentelevillä esiintyy työelämässä usein työttömyyttä, mutta tanssinopettajilla tätä vaaraa ei juurikaan ole.

Valtion ja kuntien määrärahat vaikuttavat teattereiden toiminta- ja työllistämisedellytyksiin suuresti, niiden myöntämien avustusten ja apurahojen kautta.

Palkkaus teatterialalla ei siis ole lähelläkään Suomen parhaimpia, kuin esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla, mutta tässäkin tapauksessa tulot yleensä kasvavat näyttelijöillä iän ja urakehityksen myötä. Vuonna 2017 näyttelijöiden keskimääräinen palkka oli noin 2700 euroa. Joskus myös 3000 euroa. Se riippuu pitkälti työtehtävistä mikä näyttelijällä on milläkin hetkellä.

Valmis raportti. Kiitoksia haastattelusta.

Hetken pohdittuani olen ajattellut, että ehkä näyttelijätyö ei yksinään elätä hyvin. Siinä pitäisi olla joku sivutyö tai mahdollisesti toisin päin eli joku toinen työ ja näyttelijän työ olisi olemassa siinä sivutyönä. Voisi olla että en kuitenkaan haluaisi hukuttaa energiaani kokonaisvaltaisesti näyttelemiseen vaan että harjoittaisin sitä silloin tällöin. Tämä toinen työ voisi olla esimerkiksi omalla kohdallani jotain musiikin puolelle menevää ja siihenkin on mahdollisuus hakea koulutusta.

Itse asiassa musiikkiammatti olisi ehkä todennäköisempi ammatti. Sillä tienaa hyvin ja se on mielenkiintoni kohteena.

Antto Naasko

Takaisin edelliselle sivulle